10.1.10

Ritari

Tahtoisin päästä sydämesi luo,
mutta edessäni virtaa petoksesi joki, niin synkkänä
kuohuu kuin synkimmät aatokseni.

Otan vapauden sinisen veneen ja loistava
rakkauteni tyynnyttää aallot
kuin öljy.

Vältän meren hirviöt sillä tunteeni on vahva,
niin vahva ettei mikään
voi minua tänään voittaa -
uskaltakaapa vain yrittää.

Vastarantaa vartioi valtava lisko,
yhtä synkkä ja suuri kuin väärä tekosi,
seisoo ja sulkee tien sydämeesi.
Mutta rinnastani kasvaa purppuramiekka, miekka
jolla saan pedonkin pakenemaan kuin pienen myyrän
metsästäjän alta.

Syljet päälleni sihisevää sappeasi, mutta
kuorin sinut kuin appelsiinin

ja kuoresi alta löytyy pehmeä,
sinä.

Minä -
loistokas ritari, enkelten etsimä -
tahdon soutaa takaisin
kanssasi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti